Raksa-messuilla tänä vuonna tuli jutusteltua parin sepän kanssa, siinä Lemminkäisen henkiessä seppä takoi minulle oman sepän merkkinsä koruksi kaulalleni:

1245511867_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vasemmalla tuo seppä Tervaraudan merkki ja oikealla pajan bändi, Korpiklaanin, oma shamaanimerkki.

Kuten siis arvata saattaa, maalimainosta lainatakseni - siitä se ajatus sitten lähti. Niin sepän kuin siis minunkin sydäntä lähellä on rauta-aika, viikinkiaika, Korpiklaaninkin musiikki tulkitaan viikinkimetallimusiikiksi. Musiikki miellyttää hyvin suppeaa väkeä, mutta suosittelen kuitenkin kuuntelemaan vaikka kappaleen tai pari, sanoitukset ovat vanhalla kalevalaisella sananmitalla musiikkiin sovitettuja.

Takaisin villapaitaideaan. Tein toki normaalin mallitilkun - päiväpeiton teon ohessa - pohdiskelin ja pyörittelin, purinkin pari epälupaavaan versiota. Koko loppupeiton teon ajan tuo hyväksytty mallitilkku kuin ilkkui minua sohvapöydällä.

1245511484_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä tuo paidan rintamuksen ja hihojen yläreunan kuvio tarkemmin. Väri kuvassa valehtelee, paidan oikea väri on vaalea harmaa.

1245511465_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja tässä koko paita. Normaalista villapaidasta poiketen tämän aloitin tekemällä etukappaleen kuvioraidan poikittain, takakappale on kokonaan nurjaa, helmakuvion jatkuessa takana helmassa. Sama hyväksi havaittu menetelmä jatkuu hihoissa. Veneenpääntie sopii mielestäni aivan erinomaisesti rautakautiseen villapaitaan. Lavoldin kirjan ohjeissahan luodaan kuviota varten uudet silmukat ja kuvion jälkeen ne päätetään. Olen huomannut itsekin, että kuviot tulevat paremmin esiin tällä tavoin, siispä sepän merkkikin piti suunnitella samalla tavoin. Vaakasuoraan kuviota oli aivan mahdoton tehdä, siksi se oli tehtävä pystysuorana neuleena, mutta koska merkin poikki kulkeva viiva on oltava vaakasuorassa, oli oltava luova toteutuksen suhteen. Halusin kuitenkin helmaan poikkiraidan normaalin resorineuleen sijasta, joten loppuhan oli siis neulottava normaalisti.

Paita odottaa nyt postin kuorta ja matkaa sepän luokse. Olen vuosien varrella kutonut sentään aika monta villapaitaa, mutta nyt ihan oikeasti on perhosia vatsassa; mitä seppä pitää paidastaan? Sen kuulette aikanaan, nyt kaivan esiin piirroslehtiön ja alan suunnitella hirsimökkiä. Vanhempi seppä Korppi heitti haasteen jota en tietenkään voi ohittaa: kalevalainen savupirtti 1:12 koossa. Sisällä tietenkin perhe omissa touhuissaan. Mökin rakentaa minulle Lahden Sinooperin myymäläpäällikön mies, minun on vain ensin päätettävä malli ja kuten varmaan arvaatte, googlaamalla viikinkiaika saadaan aikas monta asumusta rautakaudelta.....